Kuuntele episodi:

Samanlaiset maholisuuet pojile ja tytöile

Mennesker som elsker å utøve sin sport
Mennesker som elsker å utøve sin sport
Mennesker som elsker å utøve sin sport
Mennesker som elsker å utøve sin sport

Pojila ja tytöilä oon samat maholisuuet olla sportissa matkassa. Ei ole olemassa sporttia johon tytöt ei voi osalistua. Monessa sportissa tytöt ja pojat oon samoissa treeninkeissä, mutta kilpailuissa het oon eriksheen. Monissa laakisporteissa, niin ku basketpallossa, jalkapallossa ja volleypallossa, oon omat tyttölaakit ja poikalaakit. Norjassa moolina oon ette kaikki jokka halluu olla, saa olla sportissa, ja ette sportti oon turvainen areena kaikile.

Pellaa:

Samanlaiset maholisuuet pojile ja tytöile

Norjassasportin visjuuni oon: «Sportti-iloa kaikile». Se merkittee ette tytöilä japojila pittää olla samanlaiset maholisuuet sporthiin. Sportti oon Norjan isoinvapaehtonen organisasjuuni ja Norjassa 90 prosenttia kaikista alle12-vuotiaista lapsista oon matkassa jossaki sportissa. Se oon tavalista ettelapset alkavat sportissa samanaikasesti ko alkavat koulhuun, elikkä 6- vuotihaina.Joku alkaa ennen ja joku jälkhiin.

Eninosa sporttitarjouksistatapahtuu jälkhiin kouluajan, eli jälkhiin kello 16:00. Joissaki paikoissa oonSFO-aikana maholisuus sportthiin. Se oon sinun into ja mitä oon tarjola sielämissä sie asut joka päättää mitä sporttia sie saatat tehä. 

Se oon somaolla yhessä muitten kans joila oon samat intressit ja halut. Ja ei ole yhthäänsporttia joka ei sopis tytöile kans. Maholisuuksia oon paljon ja se oon hyväette lapset saavat freistata monenlaisia aktiviteettejä. Ja oon hyvä ette nämätaktiviteetit oon erilaisissa miljöissä, esimerkiksi sporttihallissa, mettässä,lumessa, jään päälä eli veessä. Joilaki sporttilaakeila oon «Allidrett», semeinaa ette lapset saavat pruuvata ja oppia erilaisia sporttia ja aktiviteettejä,erilaisissa miljöissä.

Vanhematsaattavat tietysti yhessä urheila lastensa kans erilaisissa tilanteissa japaikoissa riippumatta lähialuheen organiseeratusta sportista. Vaihteleva jamonipuolinen aktiviteetti antaa lapsile hyvän lähtökohan hallita oman kropin,ja myöhemin osalistua monenlaishiin sporttilajeihin.

Kaikilelapsile oon tärkeä ette heilä oon aktiivinen ja mielenkintonen vapa-aika. Jokuhaluaa laakisportthiin, esimerkiksi pelata koripalloa, potkupalloa elilentopalloa. Näissä aktiviteeteissä laakit oon usseimiten jaettu poikien ja tyttöjenlaakeihin. Joku taas triivastuvat individuaalisissa sporttilajeissa niinkolaukkomisessa, hihtamisessa, uimisessa eli tappelusportissa. Individuaalisissasporttilajeissa pojat kilpailee poikia vasthaan ja tytöt kilpailee tyttöjävasthaan, mutta pojat ja tytöt treenavat yhessä.

Sportti oontyhä yksi monesta vapa-ajan aktiiviteteistä jota saattaa tehä. Oon kansolemassa korpsii, kuoroja ja teatteriryhmiä lapsile. Joskus sie häyvytvanhempana auttaa lapsesi löytähmään sopivan aijjankulun eli aktiviteetin.Mielenkiintonen vapa-aika oon tärkeä lapsile. Mutta met tarvima kans jälkikäsinelämässä fyysistä, liikkuvaa, sosiaalista ja mentalista stimulointia. Sportinkautta saapi kavereita, oppii uusia juttuja ja ennenkaikkia oppii tuntemhaanittensä. Ja niile jokka oon tulheet tänne Norjhaan muualta, sportti oon hyvämaholisuus oppia norjan kieltä. Sporttielämän raavaspersuunana opit tuntehmaanmuita raavaspersuuneja ja se oon hyvä sinule ittele ja sinun lapsile.

Ko lapsetvähän vanhenevat niin laaki eli klubi joskus reissaa kilpailuihin tai arrangementeihin,ja silloin saattaa olla pakko yöpyä. Tämä oon tavalista eikä se ole vaaralista.Matkassa oon myötä joku laakin johtaaja joka oon vastuussa lapsista ja kokojoukosta. Oon kans myötä muita raavaspersuuneja. Ilmota miellelhään jos siehaluat olla matkassa ja sinula oon siihen maholisuus. Se oon tärkeä ette oonmonta raavasta matkassa näilä reisuila. Reissaaminen oon positiivinen ja tärkeäkokemus ja ussein lapset muistavat nämät reisut koko elämän aian. Net oppivattuntemhaan laakikaverit uuela tavala ja saavat uusia kavereita. Tämmöselläreissula oppii kans paljon sosiaalisia asioita, esimerkiks olemhaan muittenkans pitempiä aikoja ja pitämhään huolta omista kampheista. Näin kasuaaittenäisyys. Yöpyminen saattaa vaikka tapahtua kouluissa. Aina oon joku raavasyöpymässä lasten kans. Lapsila oon oma nukkuma-alusta, nukkumapussi ja omatkampheet matkassa.

Tutkinnotosoittavat ette tytöt, joila oon maahansiirtymistausta, ovat vähemän myötäsportissa. Siihen oon sikkaristi monta syytä. Mutta mooli oon kuitenki ettekaikki joka haluaa olla matkassa sporttielämässä saa siihen maholisuuen.Sporttiarena pittää olla turvalinen kaikile jäsenille. Sporttimaailmassa oonmies- että vaimojohtaajija ja -treenareita, vaikka eninosa vielä oon miehiä.Oon toivet ette tulisi enempi vaimotreenareita ja -johtaajia, ja met tehemäalatti aktiivisesti työtä tätä varten. Kaikki tytöt ja kaikenikäiset tytötsaavat olla myötä sportissa.

Tytöt jokkaovat puperteetissä saattavat olla matkassa vaikka heilä oon kuukautiset. Moniaktiviteetti oon itte asiassa hyvä apu kuukautisvaivoihin. Sporttiaktiviteetinaikana saattaa käyttää tampongia eli sitteitä, mutta jos aikkoo uijja niintampongi toimii paremmin. Jos näistä asioista oon kysymyksiä niin saattaa kysyänaispuolisen treenarilta eli sairhaanhoitajalta eli muilta luotettavilta.Netissä oon kans enempi tietoa näistä asioista.

Sportinkautta sie saatat kehittyä ihmisenä. Myötä sporttilaakeissa oon selvät jahuolehtivat treenarit ja johtaajat. Nämät raavhaat oon useasti vanhemat jokkatekevät näitä hommia talkootyönä. Oon aina persuunatarvet tähän työhön, ja siksoon hyvä jos sie kysyt ette saatatko auttaa jossaki paikassa eli tehtävissä. Seoon kans tärkeä ette sie raavhaana olet joskus matkassa lapsitten kanssportti-tapahtumissa tai treeningeissä. Sie opastut treenarhiin ja samala seoon tärkeä sinun lapselle ette sie olet matkassa. Sportissa on kans tarjolakursseja jos haluat oppia enämpi näistä teemoista.

Kaikkijokka oon matkassa norjalaisessa sporttihommassa, joka vaatii työtely jaluottaminen alaikästen lasten eli vammaisten kans, häätyvät näyttää siihentarkotetun poliisiatestin.

Met saamma rahakuurtoa näiltä:

Logo
Logo

Kuoraa meitä sosiaalisissa medioissa:

Facebook logo